.: Betlehemin tähti :.

He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Matteuksen evankeliumi 2:2

Suunnilleen keskiajalta lähtien on Joulun tietämillä käyty ajoittain melko vilkastakin keskustelua Betlehemin tähdestä ja sen aiheuttaneesta ilmiöstä. Aiheuttiko Betlehemin tähtenä tunnetun ilmiön ajanlaskun alun tienovilla tapahtunut planeettojen kohtaaminen, nova, supernova vai kenties komeetta? Vai oliko kyseessä sittenkin ilmiö, jonka käsittely kuuluu pikemminkin kirkonmiesten kuin tähtitieteilijöiden alaan?

Betlehemin tähden arvoitusta pohdittaessa olisi tietenkin hyvä tietää, milloin ilmiö suunnilleen tapahtui ja mikä ilmiön aiheuttaja EI ainakaan ollut.

Herodeksen valtakausi

Raamatun mukaan Jeesus syntyi Herodeksen aikana, joten Jeesuksen syntymävuoden ajoituksessa tärkeä ajankohta on Herodeksen kuolinvuosi, joka on ajoitettu vuoteen 4 eKr. aina 1600-luvulta lähtien. Tätä on pidetty ehdottomana tosiasiana, koska asian puolesta on puhunut tiettyjä seikkoja. Ihan viime aikoina on kuitenkin tekniikan ja tutkimusmenetelmien kehittymisen ansiosta huomattu, nuo perusteet eivät ehkä pidäkään paikkaansa.

Koska Rooman valtakunnassa ei sodittu vuosien 7 eKr. ja 2 eKr. välisenä aikana, olivat rauhanjumala Januksen temppelin ovet suljettuina tuona aikana, joten siksi vuosi 4 eKr. tuntuu hyvin epätodennäköiseltä. Toisaalta kuitenkin tiedetään ns. Varuksen sodan alkaneen vain kaksi kuukautta Herodeksen kuoleman jälkeen. Erään Kreikasta v. 1969 löytyneen piirtokirjoituksen mukaan Varuksen sota olisi alkanut v. 1 eKr.

Mikäli siis Herodes kuoli vasta alkuvuodesta 1 eKr., niin silloin Jeesus olisi syntynyt joko vuonna 3 tai 2 eKr. Näistä vuoden 3 eKr. alkusyksy voisi olla todennäköisempi ajankohta, koska tuolloin Rooman kansalaiset joutuivat antamaan keisari Augustukselle ns. kuuliaisuudenvalan tämän saatua arvonimen Pater patriae (eli Kansakunnan isä), ja eräiden Armeniasta ja Turkista löytyneiden todisteiden mukaan tämä tapahtui juuri vuonna 3 eKr. Tämä on siis se Raamatussa mainittu 'verollepano', jonka vuoksi Joosef ja Maria joutuivat matkustamaan Betlehemiin.

Epätodennäköisimmät kohteet

Paljain silmin näkyvä kirkas komeetta on esitetyistä teorioista kaikkein epätodennäköisin, sillä kirkkaista komeetoista ei ole ajanlaskumme alkuajoilta mainintoja eri kulttuurien asiakirjoissa.

Huomattavasti varhaisemmin esiintyneistä kuten myös myöhäisemmistä komeetoista kyllä löytyy mainintoja, joten siinä valossa olisi hyvin eriskummallista, mikäli juuri ajanlaskumme alkuvuosina esiintynyt kirkas komeetta olisi jäänyt jossain mainitsematta.

Komeetat ovat myöskin melko yleisiä tähtitaivaan ilmiöitä ja koko ihmiskunnan tunnetun historian aikana ne on yhdistetty kaikenlaisiin pahoihin asioihin kuten sotaan, tautiepidemioihin ym., joten ei voi olla mahdollista, että kukaan olisi erehtynyt pitämään komeettaa tähtenä.

Myöskään tavallinen nova ei voi tulla kysymykseen, sillä vaikka ne voivatkin kirkastua helposti paljain silmin näkyviksi kohteiksi, ei niiden kirkkaus siltikään riittäisi ja toisaalta novat himmenevät melko nopeasti.

Sen sijaan supernova olisi sekä kestoltaan että kirkkaudeltaan hyvä ehdokas Betlehemin tähdeksi, mutta tätä teoriaa vastaan sotii se, että supernovista ei ole tuolta ajalta merkintöjä tähtitiedettä harjoittaneiden kansojen kirjoituksissa. Taivaalta ei ole myöskään löytynyt ko. ajanjaksoon sopivia supernovan jäänteitä.

Planeettojen kohtaaminen

Mikään edellä mainituista ilmiöistä ei siis ole kovin todennäköinen Betlehemin tähden aiheuttaja, joten tutkikaamme jäljelle jäänyttä ja todennäköisintä ilmiötä eli planeettojen kohtaamista.

Betlehemin tähden selitykseksi on Yleensä tarjottu Jupiterin ja Saturnuksen kohtaamista kolmeen eri kertaan Kalojen tähtikuviossa. Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen tapahtui kuitenkin jo 7 tai 6 eKr., joten se ei voi edellä esitetyn valossa tulla kyseeseen.

Sen sijaan Jupiterin liikkeet Leijonan tähdistössä ja kohtaaminen Venuksen kanssa talvella vuosien 3 ja 2 eKr. aikana voisi hyvin tulla kyseeseen. Ensivaiheessa Jupiter nousi aamutähtenä yhdessä Venuksen kanssa, jonka jälkeen se ohitti talven aikana Leijonan tähtikuvion kirkkaimman tähden, Reguluksen, tehden silmukan sen yläpuolella. Kesäkuussa 2 eKr. Jupiter ja Venus vihdoin kohtasivat, jolloin ne näyttivät paljain silmin yhdeltä kirkkaalta tähdeltä.

Mikäli Jupiterin ja Venuksen kohtaaminen oli se Betlehemin tähti joka Raamatussa on kuvailtu, niin mistä ihmeen syystä kertomus tapahtumasta on siirretty kesästä keskitalveen? Taustalla saattaa ehkä piillä kristillisen kirkon pakonomainen tarve korvata pakanallisena pitämänsä roomalaisten keskitalven Saturnalia -juhla merkitykseltään kristillisellä juhlalla ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella.

Elokuussa 2 eKr. Jupiterin ja muiden planeettojen tiet erkanivat sen liikkuessa aamutaivaalla kohti länttä, kunnes se oli tarkalleen Betlehemin yläpuolella. Jupiterin liike taivaalla pysähtyi muihin tähtiin nähden 25. joulukuuta vuonna 2 eKr., ja se pysyi asemissaan kuuden päivän ajan.

Kymmenen kuukauden aikana Jupiter siis ohitti kolme kertaa Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden Reguluksen, kohtasi kaksi kertaa Venuksen, kulki taivaalla länteen päin näyttäen suuntaa itämaan tietäjille ja lopulta näytti pysähtyvän useiksi päiviksi Betlehemin ylle. Tähti oli kaiken muun lisäksi odotettu. Onko se sitten ihme, jos tuon ajan tähtitieteilijät menivät sekaisin. "Uusi tähti" merkitsi uuden, lopunaikaisen hallitsijakuninkaan syntymää.

Astrologinen ilmiö

Hiljattain tutkijat ovat päätyneet siihen mahdollisuuteen, että Betlehemin tähdeksi kutsutun ilmiön takana olisikin astrologinen ilmiö. Tutkijat ovat ajatelleet, että kolme itäistä tietäjää olisivatkin ehkä olleet astrologeja.

Tutkimusten mukaan Jeesus olisi syntynyt vuonna 6 eKr. Astrologien kannalta ajatellen taivaalla tapahtui kyseisenä vuotena erikoinen Kuun ja useiden planeettojen kohtaaminen.

Huhtikuun 17. päivänä vuonna 6 eKr. Jupiter oli Oinaan tähdistössä kuten myös Saturnus (silloisten tähdistörajojen mukaan). Myös Aurinko ja Kuu olivat Oinaassa. Kuu pimensi ja paljasti päivän aikana Jupiterin.

Tietäjien ostamia lahjoja, kultaa, mirhamia ja suitsukkeita myydään nykyään Jerusalemin basaareissa. Jeesuksen syntymän aikoihin samanlainen merkittävä kauppapaikka oli Babylon. Noihin aikoihin astrologia kehittyi Persiassa eli nykyisessä Iranissa, joten on oletettu, että tietäjät tulivat nimenomaan Persiasta ja olivat astrologeja.

Astrologit ajattelivat, että em. taivaankappeleiden oleminen Oinaan tähdistössä oli merkki tärkeästä tapahtumasta (esimerkiksi hallitsijan syntymisestä). Niinpä he lähtivät matkalle päätyen lopulta Betlehemiin.

Tämän teorian mukaan taivaalla ei siis olisikaan näkynyt mitään kirkasta kohdetta vaan kyseessä olisi juuri astrologinen tapahtumasarja.

Astronomia vs. teologia

Tähtitieteen näkökulmasta Jupiterin ja Venuksen kohtaaminen tuntuu sopivimmalta ehdokkaalta Betlehemin tähdeksi. Mutta entä jos...?

Oliko kyseessä sittenkin yliluonnolliseksi luonnehdittava tähtitaivaalla näkynyt ilmiö? Oliko kirkas tähti taivaalla Jumalan merkki? Sen pohtiminen menee jo teologian puolelle.

Mutta siinä sitä onkin sopivasti pientä aivovoimistelua itse kullekin joulun pyhiksi kinkkua sulatellessa...