Johdatus deep sky -piirtämiseen

Voit katso kaukoputkesi läpi vaikka kymmeniä kohteita yhden yön aikana, mutta näkemälläsi ei oikeastaan ole muuta arvoa kuin se, että voit sanoa katselleesi jotain tiettyä kohdetta. Arvokkaaksi näkemäsi muodostuu, kun teet siitä havainnon eli teet piirroksen kaikesta, minkä näet kaukoputkesi näkökentässä.

Syvän taivaan kohteiden piirtäminen ei ole niin vaikeaa, kuin ehkä voisi kuvitella. Tähtiä on todella helppo piirtää ja melko usein itse kohdekin on vain ututäplä, jonka piirtämiseksi ei tarvitse olla mikään Pablo Picasso tai Akseli Gallen-Kallela.

Alkuun pääsemiseksi ei tarvita kuin pehmeä lyijykynä (esim. HB tai B), piirustuspaperia tai havaintolomake sekä punaisella linssillä tai muovilla suojattu taskulamppu. Lisäksi tarvitaan terävä pyyhekumi, mikäli piirtäessä tulee virheitä tai jos kohteessa näkyy tummia alueita, joita ei piirtämällä pysty tekemään.

Paperille piirretään noin 10 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä, joka kuvaa kaukoputken tai kiikarin näkökenttää. Havaintolomakkeissa näkökenttää kuvaava ympyrä on jo valmiina.

Piirtäminen

Piirtämistekniikoita on varmasti yhä monta kuin on havaitsijoitakin. Pääsääntöisesti piirtäminen koostuu kuitenkin neljästä vaiheesta:

1. Piirtäminen aloitetaan sijoittamalla rauhallisesti ja järjestelmällisesti tähtiä näkökenttää kuvaavaan ympyrään, edeten kirkkaimmista tähdistä himmeimpiin. Tutki aluksi tähtien keskinäisiä välimatkoja ja niiden sijaintia näkökentän reunan suhteen sijoittaaksesi kirkkaimmat tähdet täsmällisesti oikeille paikoilleen. Lisää seuraavaksi yhä himmeämpiä tähtiä tutkien niiden suhteellisia paikkoja kirkkaisiin tähtiin verrattuna ja geometrisiä kuvioita, kunnes olet piirtänyt kaikki näkemäsi tähdet.
2. Seuraavaksi hahmotellaan itse kohteen muoto näkökenttään. Pidä lyijykynää siten, että terän grafiitti on lähes paperin suuntainen. Hahmottele varovasti grafiitilla okulaarissa näkemäsi himmeän hehkun muoto.
3. Kolmanneksi seuraa ehkä vaikein vaihe eli piirroksen viimeistely: kostuta etusormesi kevyesti ja käytä sitä pehmentämään kohteen muodot. Saatat joutua käyttämään pyyhekumia kohteen muotoilemiseen ja lisätäksesi tummia piirteitä sekä lyijykynää lisätäksesi lopullisia yksityiskohtia piirrokseen.
4. Viimeisenä merkitään piirrokseen tai havaintolomakkeeseen kohteen tiedot, havaintoaika, ilmansuunnat, havaintovälineen tiedot sekä tiedot havainto-olosuhteista. Lisäksi on hyvä kirjoittaa lyhyt havaintoselostus kohteen näkymisestä ja muista havaintoon mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.

Tämän jälkeen voitkin onnitella itseäsi, sillä ensimmäinen havaintopiirroksesi on valmis!

Ilmansuuntien määrittäminen

Syvän taivaan piirtäjän perusvarusteet ovat havaintolomake, pehmeä lyijykynä, pyyhekumi ja punaisella linssillä varustettu taskulamppu (kuvan kaltainen U.S. Army -kulmalamppu on varsin kätevä). Luonnollisesti jonkinlainen kova alusta lomakkeen tai paperin alla helpottaa työskentelyä.

Ilmansuunnat merkitään havaintoympyrän reunoilla (joko sisä- tai ulkoreunalle) käyttäen englanninkielestä peräisin olevia lyhenteitä N (pohjoinen) ja W (länsi), joka on alalla jonkinasteinen standardi.

Piirroksen ilmansuunnat saadaan selville, kun sijoitetaan kohde näkökentän keskelle ja annetaan sen vapaasti lipua näkökentän läpi. Kohta, missä kohde koskettaa näkökentän reunaa, on kentän länsireuna.

Pohjoinen saadaan selville liikuttamalla kaukopukea jonkin verran Pohjantähden suuntaan (ylöspäin), jolloin tähdet tulevat esiin näkökentän pohjoisreunan takaa ja katoavat eteläreunan taakse.

Piirrosten suojaaminen

Taiteilijat suihkuttavat lyijykynäpiirroksiensa päälle kirjakaupoista saatavaa fixatiivia , koska muussa tapauksessa lyijykynän jälki häviää muutaman vuoden kuluessa näkymättömiin. Myös syvän taivaan havaitsijan kannattaa hankkia pullollinen fixatiivia , joka maksaa noin 6 €. Yhdestä spraypullosta riittää suunnilleen sataan havaintopiirrokseen.

Fixatiivia suihkautetaan piirroksen päälle, jolloin siihen muodostuu suojaava kalvo ja lyijy kiinnittyy paperiin. Havaintolomakkeen tekstit kannattaa tehdä kuulakärkikynällä.

Kontaktimuovia tai muovitaskuja ei kannattaisi käyttää piirrosten arkistointiin, koska muovitaskut yleensä nopeuttavat lyijyn "haihtumista".

Sähköinen arkistointi

Nykyaikana varmasti lähes jokaisesta taloudesta löytyy tietokone ja useista myös tasoskanneri. Tasoskannerilla havaintopiirroksen muuttaminen sähköiseen muotoon sujuu nopeasti muutamalla hiirenklikkauksella.

Sähköisen piirroksen etuna on sen säilyvyys ja siitä voidaan aina tarpeen vaatiessa ottaa uusia kopioita. Mikäli piirrokset liitetään tietokantaan tai erityiseen havaintojen kirjaamiseen tarkoitettuun ohjelmaan, havaintojen selaaminen ja vertailu käy nopeasti.

Piirroksen sähköiseen muotoon muuttamisen etuna on myös se, että voit lähettää piirroksesi muidenkin ihailtavaksi Ursan Deep Sky-jaoston havaintotietokantaan, Deep Sky Archiveen.

Takaisin astronomiasivulle