.: Okulaarit ja suurennukset :.

Minkä suurennuksen omaavia okulaareja kannataisi aluksi ostaa?

Suurennuksista on varmasti niin monta mielipidettä kuin on kaukoputken käyttäjääkin. Myös kaukoputken objektiivin koko asettaa omat rajoituksensa sille, minkä kokoisia okulaareja on järkevää hankkia.

Ehkä hyvä valikoima okulaareja olisi sellaiset, jotka antavat suurennuksiksi jotain 20x-30x (avoimia tähtijoukkoja ja laajoja sumuja ajatellen mahdollisimman laajan näkökentän antava), 50x, 133x ja/tai 150x. Tuohon vielä lisäksi 2x tai 3x-Barlow. Suurennus saadaan kaavalla:

Suurennus = kaukoputken polttoväli / okulaarin polttoväli

Esimerkiksi: kaukoputken polttoväli on 1000 mm ja okulaarin 7.5 mm = 133x.

Pienimmällä suurennuksella etsitään katsottavat kohteet ja niillä näkee parhaiten isot ja himmeät syvän taivaan kohteet, keskivoimakkaalla muut. Isoja suurennuksia ei sään aiheuttaman lepatuksen vuoksi vuoksi voi käyttää kovin usein, mutta niille hyviä kohteita ovat esim. galaksit, planetaariset sumut ja aurinkokunnan kohteet.

Takaisin hakemistoon

Miten lasketaan kaukoputken näkökentän laajuus eri suurennoksilla?

Kaukoputken näkökentän laajuus saadaan kaavalla:

Näkökenttä = okulaarin näennäinen näkökenttä / suurennus

Esimerkiksi: okulaarin näennäinen näkökenttä on 50° ja suurennus 35x. Joten 50/35 = 1,42°. Mikäli näkökenttä halutaan kaariminuutteina, kerrotaan tulos 60:llä: 60*1,42° = 85'

Suurennuksen saat edellisen kysymyksen kaavasta ja okulaarin näennäisen näkökentän valmistajan teknisistä tiedoista (normaalisti 47°-52°).

Takaisin hakemistoon

Suurin järkevä suurennus kaukoputkelle?

Kaukoputken peilin tai linssin halkaisija määrittelee putken resoluution eli tarkkuuden. Tätä ei voida ylittää vain nostamalla suurennuskerrointa vaan täytyy käyttää suurempaa peiliä tai linssiä.

Objektiivin tai peilin läpimitta milleissä antaa suurimman järkevän suurennuksen. Raja ei ole kovin jyrkkä, ja 20% lisäys tuohon näyttää joskus paremmalle, mutta sen jälkeen kuvat menevät suttuisiksi. Neljän tuuman (10 cm) putkella siis suurin järkevä suurennus on noin 100X (-120X). Kuussa rajaa voi vielä lisätä koska Kuuta katsellessa silmän pupilli pienenee ja silmän erotuskyky heikkenee, jolloin raja on noin 2x edellinen raja. Tämä raja johtuu diffraktiosta, eli valon ominaisuuksista johtuen pistemäinen kohde kuvautuu pieneksi levyksi. Peilin/objektiivin läpimittaa kasvattamalla ko. diffraktiolevy pienenee samassa suhteessa.

Suomessa yksityiskohtien näkemistä rajoittaa yleensä enemmän sää kuin kaukoputken koko. Ilmakehän väreily sotkee lähes aina yhtä kaarisekuntia pienemmät yksityiskohdat, mutta todella huonolla säällä eivät edes Jupiterin vyöt erotu kunnolla. Reilut 200-kertainen suurennus lienee suurin piirtein järkevä planeettojen havaitsemiseen tuon kokoisella kaukoputkella.

Takaisin hakemistoon

Suosituksia okulaariksi 150 mm f/820 mm peiliteleskoopille?

Jos tarkoitus on hankkia ainoastaan yksi okulaari, kannattaa ostaa 20 mm - 15 mm Plössl -okulaari. Mikäli tarkoituksena on hankkia useampia okulaareja, kannattaa ostaa ensiksi sellainen, jolla saa pienimmän järkevän suurennuksen (820/150mm peilillä ja esim. 5mm lähtöpupillilla 30x, eli noin 27mm.)

Takaisin hakemistoon

Mitä eroa on Plössl ja Superplössl -okulaareilla?

Superplösslissä on yleensä laajempi näkökenttä kuin saman valmistajan Plösslissä, myös pinnoite on hyvin usein parempi. Luonnollisesti hintakin on korkeampi.

Takaisin hakemistoon

Pitääkö kaukoputken okulaarit jäähdyttää ulkoilman lämpötilaan?

Okulaarit jäähtyvät melko nopeasti, joten niiden ennakkoon jäähdyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta ei siitä tietenkään haittaakaan ole. Hyvä puoli lämpimissä okulaareissa on, että ne eivät huurru yhtä herkästi kuin pakkasessa kauan olleet (jos vahingossa sattuu henkäisemään väärään suuntaan).

Takaisin hakemistoon