Yleistä kaukoputkeen liittyvää asiaa

Kannattaako vasta-alkajan ostaa heti kaukoputki?

Harrastustaan vasta aloittelevan ei kannattaisi sännätä ensimmäisenä kaukoputkiostoksille, sillä se on yleensä varmin keino tappaa harrastus heti alkuunsa. Ihan ensimmäinen asia, mikä vasta-alkajan kannattaa tehdä, on opetella tähtikuviot paljain silmin käyttäen apuna tähtikarttaa. Tähtikuvioiden tunteminen on tärkeää, koska muutoin mahdollisesta kaukoputkestakaan ei saa juuri mitään irti (kun ei oikein tiedä mitä katsoisi ja mistä katsoisi).

Useimmissa kotitalouksissa on yleensä jo valmiiksi jonkinlainen kiikari. Kun tähtikuviot alkavat olla noin suunnilleen hanskassa, kannattaa kiikarilla hieman "harjoitella" optisen välineen käyttöä tähtitaivaan havainnoinnissa. Kiikarilla näkee yllättävän paljon ja voi olla, että sillä huomaakin pärjäävänsä melko kauan. Sitten kun tuntuu, että täytyy nähdä enemmän niin voi alkaa suunnittelemaan kaukoputken ostoa.

Millainen kaukoputki olisi hyvä aloittelijalle?

Kaukoputken hankinnassa on muutamia asioita, joita kannattaa miettiä ennen putken ostamista. Näitä ovat:

• Omat tarpeet ja pääasiallinen kiinnostuksen kohde
• Visuaalihavaintojen teko
• Tähtikuvaus (filmi- tai CCD-kameralla)
• Aurinkokunnan kohteet (näkyvät pienemmälläkin putkella)
• Deep-Sky kohteet
• Havaintopaikka
• Pimeä, valosaasteeton
• Vähäistä valosaastetta
• Runsaasti valosaastetta
• Lähellä kotia tai muuta kaukoputken säilytyspaikkaa
• Kauempana kaukoputken säilytyspaikasta
• Tähtitorni

Kun sitten lähtee ostamaan kaukoputkea, kannattanee ehkä hieman miettiä, että olisiko parempi heti ostaa suurempi kaukoputki vai tulisiko pienemmälläkin toimeen. Liian pieni kaukoputki voi nimittäin olla myös riesa, joten siinä mielessä 20 - 25 cm putki saattaa olla parempi valinta. Erityisesti pääasiassa deep sky -kohteista ovat kiinnostuneen kannattaa harkita kättelyssä tämän kokoluokan teleskooppia, jos vain lompakko sen kestää.

Jos harrastus tuntuu olevan satunnaista eikä kestostakaan ole niin kovin suurta varmuutta, niin silloin noin 10 cm:n kokoluokkaa oleva peili- tai linssiteleskooppi on varmasti ihan järkevä valinta. Ne ovat yleensä paitsi edullisia niin myös suhteellisen kevyitä ja siten helposti liikuteltavissa havaintopaikalle, jolloin kynnys havaintojen tekoon on matalampi (pienen kaukoputken kun voi usein pitää jalustassa kiinni, jolloin riittää kun kantaa putken ulos).

Etenkin Aurinkokuntaan kuuluvien kohteiden havainnoinnissa tuollainen noin 10 cm:n objektiivilla varustettu kaukoputki on ihan riittävä havaintoväline.

Kannattaa myös harkita sitä vaihtoehtoa vakavasti, että josko havaintovälineeksi riittäisi suurehko (70 mm tai 80 mm) objektiivilla varustettu kiikari. Kiikareita kun voi helposti käyttää muuhunkin kuin tähtien tarkkailuun.

Jos tähtiharrastus puolestaan tuntuu aktiiviselta ja raahautuu lähes jokaisena selkeänä yönä tähtitaivaan alle, tällöin kannattaa ehdottomasti hankkia 20 cm (tai suurempi) peiliteleskooppi.

Tämän kokoluokan teleskoopilla näkee jo himmeämpiäkin kohteita ja ne, jotka näkyisivät jo pienemmälläkin putkella, näkyvä vieläkin paremmin. Mikäli teleskooppi on Dobson-jalustalla, se on varsin kätevästi kuljetettavissa vähän kauempanakin sijaitsevalle havaintopaikalle. Helppoa seurantaa arvostava tietysti hankkii jalustansa seurantalaitteella varustettuna tai tekee sellaisen itse.

Ison putken etuna on myös mm. se, että jopa kaupunkiolosuhteissa monet sellaiset deep-sky kohteet saadaan esille, joita ei pienemmillä putkilla näe valosaasteen vuoksi. Maaseudulla galaksit sitten suorastaan hyppäävät silmille. Isosta putkesta on vielä sekin hyöty, että kun on kunnon välineet niin ei myöskään innostus kuole heti alkuunsa surkeisiin välineisiin (väline ei tietenkään saa olla itsetarkoitus.

Kaukoputken valintaan vaikuttavat monet muutkin seikat kuten esim. paino. Tässä mielessä hyvä 20 cm putki olisi esim. jokin 20 senttinen Celestron tai Meade SCT-putki. Schmidt-Cassegrainit ovat suhteellisen kevyitä, joka voi olla melkoinen etu harrastusta ajatellen. Toisaalta SCT-teleskoopit ovat melko hintavia.

Erityisesti, mikäli valo- tai CCD-kuvaus tuntuu erityisen kiinnostavalta ja lompakko on kunnossa, suurehkot Schmidt-Cassegrain-teleskoopit (Meade, Celestron) ovat hyvä vaihtoehto. Näitä Suomessa myyvät ainakin Teknofokus ja Stellkronos.

Hyviä vaihtoehtoja 20 cm:n kokoluokassa ovat Ursan, Villen Kellon, Teknofokuksen ja Stellkronoksen maahantuomat teleskoopit (yhteystiedot myyjät -sivulla).

Viimekädessä hankittavan kaukoputken koon ja muut ominaisuudet määrittelee lompakon paksuus eli paljonko on valmis investoimaan putken hankintaan.

Mikäli haluaa ostaa käytetyn kaukoputken niin ainakin Ursan sivuilla on myynti-ilmoituksia käytetyistä putkista (http://www.ursa.fi/tori/).

Takaisin hakemistoon

Miksi ihmeessa aloittelijalle suositellaan aina pientä kaukoputkea?

Se on todella erinomaisen hyvä kysymys. Kuten edellä on todettukin niin pienen putken etuina ovat isoja putkia huokeamman hinnan lisäksi ainakin helppo liikuteltavuus havaintopaikalle, jolloin kynnys havaintojen tekoon on matalampi (pienen kaukoputken kun voi usein pitää jalustassa kiinni, jolloin riittää kun kantaa putken ulos).

Isompi ja painavampi putki vaatii usein hieman enemmän työtä havaintokuntoon saattamisessa, joten havaintokynnyskin voi olla korkeampi (mikä ei välttämättä tee hyvää alkuvaiheessa olevalle harrastukselle).

Tässä lienee eräs tärkeimmistä syistä, miksi aloitteleville harrastajille suositellaan pieniä putkia. Lopullinen ratkaisu hankittavan kaukoputken koosta on kuitenkin viime kädessä kiinni ostajasta itsestään.

Sellainenkin näkökulma on toisaalta huomioitava, että pienellä putkella ei ehkä näekään "niin hyvin" kuin on odottanut ja alkava harrastus saattaa lopahtaa siihen. Joten siinä mielessä kannattaa ehdottomasti ostaa niin iso kaukoputki kuin itsestä hyvältä tuntuu ja on valmis siihen investoimaan.

Joka tapauksessa alle 10 cm:n kaukoputkea ei kuitenkaan kannata ostaa kuin korkeintaan etsin- tai seurantaputkeksi isompaan kaukoputkeen.

Kannattaa myös muistaa, että tähtitiedettä voi harrastaa myös paljain silmin, esim. tähdenlentojen, revontulien tai vaikkapa halo-ilmiöiden tarkkailussa kiikareista tai kaukoputkesta on vain haittaa.

Takaisin hakemistoon

Kaukoputken säilytys ulkolämpötilassa?

Käytännössä esimerkiksi tähtitorneissa kaukoputket ovat jatkuvasti ulkolämpötilassa, joten periaatteessa kaukoputken säilytykselle ulkolämpötilassa ei ole estettä. Tärkeintä on huolehtia, että putki on turvassa sateelta, pölyltä ja vandaaleilta. On myös huolehdittava, ettei kosteus pääse tiivistymään peili/linssipinnoille eli esim. vaakatasossa.

Parasta tietysti olisi heittää putken päälle vielä jokin suojamuovi tai esimerkiksi auton puolipeite (vettäläpäisemätön).

Takaisin hakemistoon

Kumpi on parempi Deep-Sky harrastusta ajatellen, linssi- vai peiliteleskooppi?

Tuota nyt voisi sanoa lähestulkoon makuasiaksi... Peiliteleskoopilla on kuitenkin joitain etuja linssiputkeen verrattuna, tärkeimpänä ehkä se, että peiliteleskooppi voi hyvinkin olla jopa puolet halvempi vastaavan kokoiseen linssiteleskooppiin verrattuna. Esim. 10 cm:n linssiteleskoopin hinnalla voi saada 20 cm - 25 cm:n peiliteleskoopin. Suuremmasta objektiivista on puolestaan se hyöty, että se kerää enemmän valoa ja sillä näkee siten himmeämpiä kohteita kuin pienemmällä kaukoputkella.

Yleisesti ottaen linssiteleskoopit ovat kuitenkin peiliteleskooppeja parempia sekä visuaalisessa että valokuvauksellisessa havainnoinnissa, sillä niissä ei valon tiellä ole esteitä, joten niiden kontrasti ja erotuskyky on parempi kuin vastaavan kokoisessa peiliteleskoopissa.

Linssiteleskooppien huonona puolena on se, että mitä isompia linssejä hiotaan niin sen enemmän niissä esiintyy värivirhettä. Värivirheen korjaamiseksi niihin täytyy hioa enemmän eri materiaaleista tehtyjä linssejä, joten linssiteleskoopin hinta nousee helposti hyvin suureksi.

Suljetun rakenteensa vuoksi linssikaukoputki sopii paremmin Kuun ja planeettojen havaitsemiseen, koska siinä ei esiinny häiritseviä putkivirtauksia kuten avoimissa peilikaukoputkissa (poikkeuksen tekevät katadioptriset peiliteleskoopit kuten Schmidt-Cassegrain ja Maksutov).

Deep sky -havaitsijan kannattaa ostaa vähintään 20 cm:n objektiivilla (olipa se sitten linssi tai peili) varustettu teleskooppi, jolloin peiliteleskooppi on hintansa puolesta varsin kilpailukykyinen.

Takaisin hakemistoon

Mikä olisi hyvä kaukoputki planeettojen katseluun?

Planeettojen tarkkailuun suositellaan yleensä linssikaukoputkea. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Ursan (http://www.ursa.fi) myymä Helios Evostar 102-1 -linssikaukoputki tai Villen Kellon (http://www.villenkello.fi) vastaavan kokoinen linssikaukoputki Sky-Watcher 102/1000.

Takaisin hakemistoon

Mitä tarkoittaa tähtiputkissa merkintä OTA?

Jos olet tilaamassa ulkomailta putkea niin monesti putki myydään merkinnällä OTA, mikä tulee sanoista Optical Tube Assembly eli silloin putkeen ei kuulu jalustaa vaan pelkkä putki joka sisältää linssin/peilin. Mukana yleensä silti on myös okulaarit, etsintähtäin ja kiinnityspannat. Joka tapauksessa kannattaa aina varmistaa, mitä pakettiin oikeasti kuuluu.

Takaisin hakemistoon

Miltä deep sky -kohde X näyttää kaukoputkessa?

Havaintopiirroksia erilaisilla kaukoputkilla löytyy Ursan Deep Sky -jaoston Deep Sky Archivesta, http://www.deepsky-archive.com.

Takaisin hakemistoon

Minkäkokoisella putkella & suurennoksella Cassinin-jako näkyy?

Leveimmillään Cassinin-jako on noin 2,3 % Saturnuksen kulmahalkaisijasta ja se puolestaan on opposition aikoihin noin 20 kaarisekuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että Cassinin-jaon leveys on suurimmillaankin ainoastaan 0,45 kaarisekuntia.

Teoreettisesti tarkasteltuna näin kapean jaon näkyminen ei pitäisi olla mahdollista sillä ilmakehän turbulenttisuus heikentää kuvan laatua siten, että minkä tahansa kaukoputken erotuskyky rajoittuu noin 1 - 2 kaarisekuntiin parhaimmissakin olosuhteissa.

Teoria on kuitenkin teoriaa ja Cassinin-jako näkyy suhteellisen helposti jo 10 cm kaukoputkella ja riittävällä suurennuksella (noin 250 x). Hyvissä olosuhteissa jopa pienempikin suurennus riittää. Ilmeisesti suuri kontrastiero renkaiden ja Cassinin-jaon välillä mahdollistaa jaon näkymisen. Jopa Encken-jaon näkeminenkään maanpinnalla olevalla kaukoputkella ei ole mahdotonta vaikka jako onkin jo paljon kapeampi.

Onpa joku onnistunut näkemään Cassinin-jaon jopa Swarovskin 80mm lintukaukoputkella, jossa on 20-60x suurennus.

Takaisin hakemistoon

Pitääkö silti opetella tähdistöt, vaikka on tietokoneohjaus kaukoputkessa?

Ehdottomasti! Tietokoneohjaus ei poista tähdistöjen tuntemisen tarvetta, tähdistöjen ja tähtitaivaan tuntemuksesta on aina hyötyä vaikka olisi miten hienot pelit ja vehkeet tahansa. Tietokoneohjaus on tarkoitettu helpottamaan tähtiharrastajan elämää, koska se nopeuttaa kohteiden etsintää ja illan aikana ehtii kenties havaita useampia mielenkiintoisia kohteita kuin tavanomaisin etsintämenetelmin.

Mutta mitä sitten teet, jos vaikka virta loppuu kesken? Silloin tähtitaivaan tuntemisesta on hyötyä kun voit etsiä kohteet tähtien avulla.

Takaisin hakemistoon

Miten planeetat näkyvät 90/1250mm Maksutovilla? Entä Deep Sky?

Planeetat varmaan näkyvät hyvin sopivalla okulaarilla. 90 mm eli alle 4 tuumaa on aika vähän aukkoa sumumaisia kohteita ajatellen, mutta kyllä niistäkin jonkinlaisen käsityksen saa. Kompakti laite tuo varmaan on, helppo kuljetettavuus suurin etu. Tosin Maksutov-Cassegrain optiikka ei ole niitä halvimpia.

Vielä lisäisin planeettoja ajatellen, että kuvan kontrasti ei Maksutov:illa (ja muilla pääpeilin edessä olevalla apupeilillä varustetuilla optiikoilla) ole aivan yhtä hyvä kuin parhailla linssiputkilla, mutta ero ei välttämättä ole iso. Maksutov:in mitoitus on myös aika kriittinen, joten se täytyy tehdä hyvin että se olisi hyödyllinen. Esim. Newton-optiikka antaa pieniä virheitä "anteeksi", mutta Maksutov ei anna. Huonolaatuinen Maksutov on todella huono, mutta toivottavasti valmistajalla on homma kunnossa?

Takaisin hakemistoon

Voiko tähtikaukoputkea käyttää maakohteiden katseluun?

Voi, mutta koska tähtikaukoputkissa kuva on usein väärinpäin on tarkennuslaitteen ja okulaarin väliin hankittava kääntöprisma, joka kääntää kaukoputkessa näkyvän kuvan oikeinpäin, jolloin maakohteiden katselu on huomattavasti mukavempaa.

Takaisin hakemistoon