| Aberraatio |
Tarkoittaa linssin tai peilin värivirhettä. |
| Absoluuttinen magnitudi |
(Lyhenne M) kuvaa tähden todellista kirkkautta, jossa
on otettu huomioon tähden etäisyys. Esim. 33 valovuoden (10 parsekin)
etäisyydellä olevalla tähdellä absoluuttinen ja näennäinen
magnitudi ovat yhtä kirkkaita. |
| Adaptaatio |
Silmän sopeutuminen pimeään. Adaptaatio tapahtuu
kahdella tavalla; silmän pupilli laajenee muutamassa sekunnissa, jolloin
silmään pääsee enemmän valoa. Lisäksi valoherkän
rodopsiinin eli näköpurppuran täydellinen muodostuminen kestää
noin puolisen tuntia, jolloin adaptaatio on tapahtunut. Mustikassa on ainesosia,
jotka parantavat hämäränäköä. |
| Airyn kiekko |
Valon diffraktion vuoksi pistemäisen kohteen (tähden)
kuva muodostuu Airyn kiekosta ja sitä ympäröivistä diffraktiorenkaista.
|
| Akondriitti |
Kivimeteoriitti, joka ei sisällä selviä jyviä,
kondreja. Akondriitit ovat harvinaisempia kuin kondriitit |
| Akromaatti |
On kahdesta linssistä tehty objektiivi, jossa värivirhe
eli aberraatio on korjattu. Linssit taittavat valoa eri tavoin, jolloin kaksi
eri aallonpituutta taittuu samaan polttotasoon muiden aallonpituuksien taittuessa
hyvin lähelle sitä. Jäljelle jää ainoastaan hyvin pieni
värivirhe. |
| Alakonjunktio |
Tilannetta, jossa sisäplaneetta (Merkurius tai Venus) on Maan ja Auringon
välissä, kutsutaan alakonjunktioksi. |
| Albedo |
On taivaankappaleen pinnan valonheijastuskykyä mittaava suure.
Mitä suurempi on albedo, sitä enemmän valoa kappale heijastaa.
Esimerkiksi Kuun albedo on 0.12. |
| Apertuuri |
Aukko, kaukoputken tai kiikarin objektiivin läpimitta. |
| Apheli |
Aurinkoa kiertävän kappaleen radan kaukaisin piste. |
| Apogeum |
Kuun tai satelliitin kiertoradan kaukaisin piste Maasta. |
| Apokromaatti |
Kolmesta tai kahdesta linssistä valmistettu erittäin
kallis objektiivi, joka poistaa värivirheen (aberraatio) lähes kokonaan. |
| Aste |
Aste on 360:s osa ympyrästä tai täydestä kulmasta.
Yksi aste taivaalla on noin kaksi Täydenkuun läpimittaa. Asteet ( °
) jaetaan 60 kaariminuuttiin ( ' ) ja ne edelleen 60 kaarisekuntiin ( " ) |
| Asteroidi |
Pikkuplaneettaa pienempi mutta halkaisijaltaan 100 metriä ylittävä,
Aurinkoa kiertävä kappale. Rata voi olla vapaa tai synkronoitunut.Pääasteroidivyöhykkeellä
useiden satojen asteroidien rata ja kiertoaika ovat synkronoituneet Jupiterin
kiertoaikaan. |
| Astigmatismi |
Astigmatismi on seurausta siitä, että optisen akselin suhteen vinosti
saapuvat valonsäteet eivät "näe" linssiä tai peiliä
pyörähdyssymmetrisenä. Tämän kuvausvirheen vuoksi kaukana
optisesta akselista olevan tähden kuva ei ole täysin terävä.
Terävimmilläänkin se ei ole piste vaan ympyrä, mikäli
tarkennus siirretään kuvatason sisäpuolelle, tähden kuva on
ellipsi ja kuvatason ulkopuolella se muuttuu ellipsiksi, joka on kääntynyt
90° kuvatason sisäpuoliseen tähden kuvaan verrattuna. |
| Astrofysiikka |
Tutkii tähtiin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä. |
| Astronautti |
Amerikkalaisesta (länsimaalaisesta) avaruuslentäjästä
käytetty nimitys. |
| AU |
Astronomical Unit eli Astronominen Yksikkö tarkoittaa Auringon
ja Maan välimatkaa (149 597 870 km). |
| Auringonpilari |
Auringonpilari on eräs yleisimmistä halomuodoista ja se on
heijastushalo, joka näkyy valonlähteestä ylös- tai alaspäin. Auringonpilari
näkyy
usein Auringon laskiessa tai noustessa. Pilarihalon voi nähdä usein myös keinovalojen
yhteydessä jolloin puhutaan keinovalopilareista. Keinovalopilareiden väri vaihtelee
valonlähteen mukaan.
Pilarihalo esiintyy usein talvipakkasilla keinovalojen ympärillä pienten
jääkiteiden täyttäessä ilman. Voi syntyä myös lumihiutaleista. |
| Auringonpimennys |
Tapahtuu kun Kuu menee Auringon ja Maan väliin. Pimennys
voi olla täydellinen, osittainen tai rengasmainen riippuen havaintopaikasta
ja Kuun etäisyydestä (rengasmaisessa pimennyksessä Kuu on kauempana
Maasta, jolloin se ei pysty peittämään koko Aurinkoa näkyvistä).
Täydellinen- ja rengasmainenpimennys näkyy ainoastaan kapealla vyöhykkeellä.
Suomessa täydellinen auringonpimennys näkyi viimeksi 22.07.1990 |
| Avaruusromu |
Avaruudessa kiertävä ihmisen lähettämä
kappale, esim. toimintansa lopettanut satelliitti, käytetty kantoraketin
osa tms. |
| Baffling |
Tarkoittaa suojautumista hajavaloa vastaan.
Kaukoputkeen osuva hajavalo näkyy taustataivaan kirkastumisena tai pahimmillaan
ylimääräisinä piirteinä kohteessa. Hajavalo haittaa erityisesti
himmeiden kohteiden havaitsemista ja kuvaamista. Suoran ja epäsuoran hajavalon
pääsy kaukoputken kuvatasolle on siis estettävä. Suoraa hajavaloa
voidaan estää sopiviin paikkoihin sijoitetuilla esteillä (esim.
sijoittamalla apupeili "ämpärin pohjalle"). Kaukoputken rakenteista
heijastunut valo on epäsuoraa hajavaloa ja sitä voidaan torjua pinnoittamalla
kaikki kaukoputken sisäosat huonosti heijastavalla mattamustalla materiaalilla
tai lisäämällä rakenteita, jotka myös poistavat heijastuneen
valon (esim. lisäämällä mattamustia renkaita sopivin välein
kaukoputken sisäseiniin). |
| Blasaari |
Gammasäteilyä lähettävä kvasaari, josta
suihkuaa kaasua ja säteilyä suoraan kohti maapalloa. |
| Blinkkaaminen |
Blinkkaaminen eli blinking tarkoittaa nebulasuotimen kuljettamista
edestakaisin silmän ja okulaarin välissä. Tällöin kentässä
olevan sumumaisen kohteen pitäisi kirkastua kun taas tähdet himmenevät
tai pysyvät saman kirkkauksisina. Tuloksena on kohteen vilkkuminen. |
| Bolidi |
Poikkeuksellisen kirkas tulipallo eli tähdenlento. Yleensä
bolidiksi lasketaan kaikki Venusta kirkkaammat (-4 mag) tähdenlennot. |
| Bolometrinen magnitudi |
Mittaa tähden energiantuotantoa kaikilla aallonpituuksilla. |
| Danjonin luku |
Danjonin luvulla kuvataan kuunpimennyksen tummuutta, johon vaikuttavat paitsi pimennyksen syvyys niin myös maapallon ilmakehän puhtaus. Danjonin luku muodostuu viisiportaisesta asteikosta ja sen kehitti 1920-luvulla ranskalainen tähtitieteilijä André Danjon.
Danjonin luku arvioidaan pimennyksen ollessa syvimmässä vaiheessaan. Puolikkaita arvoja voi tarvittaessa käyttää tai esim. merkintää L = 2-3.
Danjonin luvun asteikko
L kuvaus
0 varjo hyvin on tumma, Kuu on miltei näkymätön, erityisesti pimennysen keskivaiheilla
1 varjo tumma, väri harmaa tai rusehtava, yksityiskohtia ei juuri erotu pinnalta
2 varjo tummanpunainen tai ruosteenvärinen, varjon keskellä tumma laikku, reuna melko kirkas
3 varjo tiilenpunainen, reunavyöhyke kirkas ja kellertävä
4 varjo kirkas orannsinpunainen tai kuparinvärinen, reunavyöhyke hyvin kirkas ja sinertävä |
| Deep Sky |
Syvä Taivas tarkoittaa aurinkokunnan ulkopuolella olevia pintakohteita
kuten galaksit, tähtisumut, tähtijoukot, planetaariset sumut. Myös
kaksois- ja useampikertaiset tähdet sekä supernovien etsintä kaukaisista
galakseista lasketaan kuuluvaksi syvään taivaaseen. |
| Deklinaatio |
Leveysasteen vastine taivaalla, mittayksikkö ° : "
: ' (astetta : kaariminuuttia : kaarisekuntia) |
| Digiscoping |
Menetelmä, jossa otetaan kuvia digikameralla kaukoputken
tai kiikarin läpi. Menetelmä on saanut alkunsa lintuharrastajien keskuudesta.
Tähtitieteessä digiscopingia voi käyttää ainakin Kuun,
Auringon ja planeettojen kuvaamiseen, koska ne ovat tarpeeksi kirkkaita kuvattavaksi
ilman seurantaa. |
| Diffuusi |
Epätarkka, hajautunut, epäselvä (diffuusi kaasusumu). |
| Diffraktioympyrät |
Pistemäisen tähden ympärillä okulaarissa näkyvät
sisäkkäidet renkaat. |
| Dobson-kaukoputki |
Yleensä atsimutaalisesti pystytetty Newton-teleskooppi, joka
kääntyy teflonpalojen varassa. Jalusta on halpa valmistaa ja sille voidaan
sijoittaa suuria 30 cm - 70 cm peiliteleskooppeja. Nimensä jalusta on saanut
yhdysvaltalaisen munkin John Dobsonin mukaan, joka kehitti sen 1970-luvun alkupuolella.
Nykyisin rakentelijat tekevät Dobson-jalustasta erilaisia variaatioita tavanomaisesta
atsimutaalisesta aina tietokoneohjattuihin Dobson-kaukoputkiin saakka. |
| Doppler-ilmiö |
Säteilyn (esim. valo) tai äänen taajuudessa havaittava
muutos, joka johtuu havaitsijan ja lähteen liikkeestä toisiinsa nähden
(ks. punasiirtymä). |
