| Nagler-okulaari |
Seitsemästä linssistä koostuva laadukas ja kallis laajakulmaokulaari.
|
| NEA |
Near Earth Asteroid - Maan läheinen asteroidi |
| NEAT |
Near Earth Asteroid Team eli Maan läheisiä asteroideja etsivä
ryhmä. |
| Nebula |
Kaasusumu |
| Nebulasuodin |
On tähtisumujen katseluun tarkoitettu okulaariin kiinnitettävä
suodin, joka päästää lävitseen ainoastaan sellaisia aallonpituuksia,
joilla tähtisumut voimakkaimmin säteilevät. |
| NEO |
Near Earth Objects - Maan läheiset kohteet. Ryhmä käsittää
paitsi kaikki PHA asteroidit, myös jonkin verran muita hyvin lähelle
maapalloa tulevia kappaleita kuten komeettoja. NEO-kohteet saattavat joskus muodostaa
törmäysvaaran maapallon kanssa, mutta toistaiseksi ei ole näköpiirissä
sellaista syytä joka muuttaisi kohteiden ratoja törmäyskurssille. |
| Okkultaatio |
Eli tähdenpeitto tarkoittaa tapahtumaa, jossa tähti peittyy Kuun,
planeetan tai jonkin muun aurinkokunnan kappaleen taakse. |
| Opasiteetti |
Läpinäkymättömyys |
| Oppositio |
Planeetta on oppositiossa, kun Maa on kyseisen planeetan ja Auringon välissä
(eli planeetta on vastakkaisella puolella kuin Aurinko). Vastakohta on konjunktio.
Sisäplaneetat (Merkurius ja Venus) eivät voi olla koskaan oppositiossa.
|
| Pallotähtitiede |
Tunnetaan myös nimellä positioastronomia. Tarkastelee taivaanpallon
koordinaatistoja ja niiden muutoksia sekä taivaankappaleiden näennäisiä
paikkoja tähtitaivaalla. |
| Parhelia |
Parhelia on Auringon tai Kuun molemmin puolin (joskus pelkästään
toisella puolella) n. 22° etäisyydellä näkyvä haloilmiö,
joka parhaiten tunnetaan 22° sivuaurinkona. |
| Parsek |
Tähtien välisten etäisyyksien mittaamiseen käytetty suure.
Matka, jonka etäisyydeltä Maan radan säde näkyy yhden kaarisekunin
kulmassa (pc = 3.26 valovuotta = 30.857 biljoonaa km). Megaparsek = miljoona parsekia. |
| Penumbra |
Puolivarjo (auringonpilkkujen harmaa osa, osittaisen pimennyksen alue). |
| Perigeum |
Kuun tai satelliitin radan lähin piste Maasta. |
| Periheli |
Aurinkoa kiertävä kappale on ratansa Aurinkoa lähimmässä
pisteessä. Kappaleet, jotka kiertävät lähes ympyrän muotoisilla
radoilla (kuten planeetat), radan etäisimmän ja lähimmän pisteen
välinen ero ei ole kovinkaan suuri. |
| Perihelioppositio |
Kun ulkoplaneetan periheli ja oppositio sattuvat ajallisesti lähekkäin,
puhutaan perihelioppositiosta. |
| PHA |
Potentially Hazardous Asteroids - mahdollisesti vaaralliset asteroidit. Kaikki
asteroidit, jotka tulevat 0,05 AU etäisyyttä lähemmäs maapalloa
ja joiden koko on yli 150 m, luokitellaan PHA-ryhmään kuuluviksi. Etäisyys
on noin. 20 kertaa Kuun etäisyys eli noin 7.5 miljoonaa km. |
| Pikkuplaneetta |
Aurinkoa kiertävällä radalla oleva planeettaa pienempi kappale,
jonka muoto oman gravitaationsa vaikutuksesta on muotoutunut lähes palloksi.
Rataan ja sen kiertoaikaan voi vaikuttaa jonkin planeetan kiertoaika, ts. kiertoaika
on synkroninen jonkun planeetan kiertoajan kanssa. Tällaisia kappaleita on
aurinkokunnassamme satoja joista toistaiseksi suurin on Pluto. Pluton kiertoaika
on synkronoitunut Neptunuksen kanssa suhteessa 2:3. |
| Planeetta |
Suuri Aurinkoa (tai tähteä) kiertävällä radalla oleva
kappale, jonka rata ja kiertoaika määräytyvät yksinomaan Keplerin
lakien mukaisesti ilman suurimittakaavaista kolmannen kappaleen vaikutusta. Aurinkokunnassamme
on kahdeksan planeettaa Merkuriuksesta Neptunukseen. Pluto ei oikeastaan ole planeetta
vaan pikkuplaneetta. |
| Plössl-okulaari |
Neljästä linssistä koostuva laadukas okulaari. |
| Prekessio |
Kevättasauspiste siirtyy pitkin ekliptikaa noin 50" vuodessa myötäpäivään
ja tekee 25 800 vuodessa täyden kierroksen. Tätä ilmiötä
kutsutaan prekessioksi. Prekession vuoksi taivaankappaleiden koordinaatit (rektaskensio
ja deklinaatio) muuttuvat ja siksi on yleensä tarpeen ilmoittaa se ajanhetki
(epookki) jolle kyseiset koordinaatit on annettu. Prekessio aiheutuu Auringon
ja Kuun vuorovesivoimien vaikutuksesta maapalloon. |
| Punasiirtymä |
Taivaankappaleen (esim. tähden) spektrin spektriviivat siirtyvät
punaiseen päin, kun taivaankappale etääntyy havaitsijasta. Sinisiirtymässä
taas viivat siirtyvät siniseen päin, kun taivaankappale lähestyy
havaitsijaa (ks. Doppler-ilmiö). |
| Radiantti |
Eli säteilypiste tarkoittaa taivaalla olevaa näennäistä
'pistettä' josta jonkin tunnetun meteoriparven tähdenlennot näyttävät
tulevan. |
| Rajamagnitudi |
Himmeimmän vielä nähtävissä olevan tähden kirkkaus.
Rajamagnitudin määrittelemiseksi on taivaalta valittu joitain alueita,
joiden sisältä tähdet laskemalla saadaan rajamagnitudi (RJM) määriteltyä.
Eli esimerkiksi beta, zeta ja delta Persei -tähtien rajaama alue, jos sen
sisältä näkee paljain silmin 5 tähteä, RJM on 4.95 magnitudia.
Jos tähtiä näkyykin 17, RJM on 6.50 magnitudia. |
| Reflektori |
Peilikaukoputki |
| Refraktori |
Linssikaukoputki |
| Regmaglypti |
Meteoriitin pintaan ilmalennon aikana syntynyt sulamiskuoppa. |
| Rektaskensio |
Pituusasteen vastine taivaalla, mittayksikkö hh:mm:ss (tuntia : minuuttia
: sekuntia). |
| Ritchey-Chrétien kaukoputki |
Peiliteleskooppi, jossa pää- ja apupeilit ovat muodoltaan hyberboloideja.
Valo heijastuu pääpeilistä kuperaan apupeiliin ja siitä edelleen
takaisin pääpeilin keskellä olevan reiän läpi pääpeilin
taakse, jonne kuvataso muodostuu. Tässä teleskooppimallissa on laaja
kelvollinen kuvakenttä. |
