| Seeing |
Ilmakehän rauhallisuuden mitta, Suomessa käytetään yleensä
asteikkoa 1 - 5, jossa 1 on paras ja 5 huonoin. Mitä enemmän tähdet
tuikkivat, sitä huonompi on seeing ja sitä vähemmän voidaan
kohteesta nähdä yksityiskohtia. Hyvällä seeingillä kuva
kaukoputkessa puolestaan saattaa joskus tuntua ikään kuin jähmettyvän. |
| Sideerinen kiertoaika |
Taivaankappaleen kiertoaika tähtitaivaan suhteen |
| Skintillaatio |
Skintillaatio tarkoittaa tähden tuikkimista eli vilkkumista. Tuikkimisen
aiheuttaa ilmakehän rauhattomuus ja pyörteily, jolloin tähdestä
ihmisen silmään tulevan valon määrä vaihtelee nopeasti
(kts. seeing). |
| Solmupiste |
Nouseva tai laskeva solmu, Kuun ja Maan ratatasojen näennäinen leikkauspiste
taivaalla. |
| Spinaari |
Spinaari on tiiviiksi luhistunut, nopeasti pyörivä
erittäin magneettinen tähti, jonka on oletettu olevan kvasaarin voimanlähteenä.
Spinaarit ovat todennäköisesti mustien aukkojen esiasteita. |
| Standardi kynttilä |
Tällä nimityksellä tarkoitetaan tähteä,
jonka kirkkaus pystytään määrittelemään hyvin tarkasti
ja se pysyttelee vakiona tai se voidaan laskea jostakin muista mitattavissa olevista
arvoista.
Kohdetta voidaan käyttää etäisyysmittaukseen kun tunnetaan
sen absoluuttinen kirkkaus ja havainnot antavat näennäisen kirkkauden.
Kohteen kirkkaus heikkenee etäisyyden neliön mukaan joten sama kohde
katsottuna kaksinkertaiselta etäisyydeltä näyttää himmentyneen
1/4 osaan.
|
| Synodinen kiertoaika |
Taivaankappaleiden kiertoaika Auringon suhteen |
| Syrjäsilmällä katsominen |
Silmän tarkan näön piste ei ole valolle kaikkein herkin
kohta, kun kaukoputken näkökentässä olevaa kohdetta katsoo
hieman ohi, se normaalisti näkyy paremmin. Tällöin on kuitenkin
turha yrittää etsiä värejä tai pieniä yksityiskohtia,
sillä niitä ei syrjäsilmällä näy. Himmeiden kohteiden
näkemisestä vastaavat sauvasolut ovat nimittäin värisokeita
ja niiden erotuskykykin on kehno.
Paras kohta ainakin tieteellisillä perusteilla on katsoa kohteen yli 8-16
astetta. Kannattaa katsella ympäri kenttää jolloin nopeasti oppii
huomaamaan mikä kohta on paras. Tämä pätee kaikilla havaintovälineillä
tai paljain silmin havaitsemiseen. |
| Syyspäiväntasaus |
Tarkoittaa hetkeä, jona Aurinko siirtyy pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta
eteläiselle. Tällöin yö ja päivä ovat joka puolella
maapalloa suunnilleen yhtä pitkiä. |
| Taikonautti |
Kiinalaisesta avaruuslentäjästä käytetty nimitys. |
| Taivaanmekaniikka |
Tutkii taivaankappaleiden liikkeitä aurinkokunnan planeetoista aina galaksien
ja galaksijoukkojen liikkeisiin saakka. |
| Talvipäivänseisaus |
Tarkoittaa hetkeä, jolloin Aurinko on eteläisimmillään.
Tuolloin myöskin Auringon deklinaatio on pienimmillään (-23.5°)
ja päivä on lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. |
| Tektiitti |
Lasimeteoriitti, yleensä parin senttimetrin läpimittainen lasimaista
ainetta oleva kappale, joka on luultavasti syntynyt suurten meteoriittien törmätessä
maahan. |
| Terminaattori |
Valon ja varjon raja taivaankappaleen pinnalla. |
| Tornado |
Ukkos- tai kuuropilven pohjasta maanpinnalle ulottuva voimakkaasti pyörivä ilmapilari, joka yleensä on suppilonmuotoinen. Tornado muuttuu näkyväksi, kun kosteus tiivistyy pisaroiksi pyörteen sisäosan matalassa paineessa ja raivoisat tuulet nostavat pölyä ja roskaa maasta. Voimakkaimmat tornadot syntyvät supersolujen yhteydessä, mutta niitä voi syntyä myös melko heikkojenkin kuuropilvienkin alla (syntymekanismi on tällöin erilainen kuin supersolussa). Suomessa ja euroopassa tornadosta käytetään yleisesti nimitystä trombi. |
| Transparenssi |
Transparenssilla eli ilman läpinäkyvyydellä kuvataan sitä,
miten himmeitä tähtiä taivaalla näkyy eli miten paljon valoa
läpäisevä ilmakehä on. Ilmakehä ei koskaan ole täysin
puhdas vaan siellä on erilaista näkymistä heikentävää
ainetta. Läpinäkyvyys voidaan määritellä vaikkapa tähtimäisten
kohteiden rajasuuruusluokan avulla. Parempi tapa on määritellä
se vertaamalla tähtien näkymistä kymmenisen astetta horisontin
yläpuolella ja zeniitissä. Mitä suurempi ero sitä huonompi
transparenssi. Nykyisin käytetään kuitenkin enimmäkseen rajamagnitudia
kuvaamaan ilmakehän läpinäkyvyyttä. Tranparenssin asteikko
on samankaltainen kuin seeingin. |
| Troijalaiset |
Troijalaiset ovat planeetan kanssa samalla aurinkoa kiertävällä
radalla olevia asteroideja. Esimerkiksi Jupiterilla tunnetaan eli 1200 tällaista
asteroidia ja Marsillakin niitä tiedetään olevan ainakin kahdeksan. |
| Tähtitiede |
Eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii taivaankappaleita ja maailmankaikkeutta, sen rakennetta, ilmiöitä, alkuperää ja kehitystä. |
