| Umbra |
Varjo (Auringonpilkkujen tumma osa, täydellisen pimennyksen alue). |
| Ureiliitti |
Harvinainen kivimeteoriittilaji. |
| Valosaaste |
Valosaaste (eng. light pollution) tarkoittaa valaistusta, joka ei ole ehdottoman
välttämätöntä ihmisten tai omaisuuden välittömän
turvallisuuden kannalta eikä rajaudu vain aiottuun kohteeseen vaan suuntautuu
tai heijastuu horisontin yläpuolelle tai on muutoin tarpeettoman voimakasta.
Valosaaste haittaa optisen alueen tähtitieteellisten havaintojen tekoa ja
voi usein jopa estää kokonaan tähtitaivaan näkymisen etenkin
kaupunkialueilla . |
| Valosaastesuodin |
On leveäkaistainen suodin, joka ei päästä lävitseen
katu- ja mainosvaloissa yleisesti käytettävien elohopea- ja natriumlamppujen
taivaalle sirottunutta valoa. Valosaastesuotimen kanssa havaitessa taustataivas
on tummempi ja kontrasti parempi. Valosaastesuotimesta on apua etenkin havaittaessa
syvän taivaan kohteita asutuskeskuksissa, joissa katuvalaistus sirottaa taivaalle
melkoisesti valoa. |
| Valovoimainen kaukoputki |
Valovoimaisella kaukoputkella on pieni aukkosuhde. Esim. peiliteleskooppi,
jonka aukkosuhde on f/5, on valovoimainen. Valovoimaisia kaukoputkia käytetään
erityisesti tähtitaivaan himmeiden kohteiden valokuvaukseen, sillä ne
keskittävät valon pienelle alalle kuvatasoon ja siten saadaan kohteista
kuvia lyhyillä valotusajoilla. |
| Valovuosi |
Tähtitieteessä käytettävä pituusmitta, joka on noin
9 500 000 000 000 km eli matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Lähimmät
tähdet ovat noin 4 valovuoden etäisyydellä ja yleensä kaikki
paljain silmin nähtävät tähdet muutaman kymmenen valovuoden
säteen sisäpuolella.
|
| Vastapyrstö |
Komeetalle syntyy vastapyrstö siten, että komeetan kaareva pölypyrstö projisoituu Maasta katsottaessa Aurinkoon päin. Yleensä vastapyrstö näkyy siinä vaiheessa kun komeetta on jo kiertänyt Auringon ja on jälleen matkalla kohti aurinkokunnan ulko-osia. |
| Vinjetointi |
Vinjetoinniksi kutsutaan valokuvauksessa yleisesti esiintyvää ilmiötä,
jonka vuoksi valokuvan reuna-alueet ovat keskustaa tummempia. Ominaisuus tulee
kameroissa esille lähinnä valovoimaisilla objektiiveilla suurilla aukoilla
kuvattaessa.
Valokuvan reunatummumiseen on lähinnä kaksi syytä: valaisugeometria
ja optiikan rakenteesta johtuvat seikat. |
| Visuaalihavainnot |
Paljain silmin tehtävät havainnot tähtitaivaan kohteista. Esim.
piirroshavainto Seulasista on visuaalihavainto. |
| Wolf-Rayet tähdet |
Wolf-Rayet tähdet on nimetty löytäjiensä mukaan, löytö
tapahtui jo 1867. W-R tähdet tunnistetaan spektrin mukaan, ne poikkeavat
hyvin paljon normaaleista tähtien spektreistä.
Tähdet ovat raskaiden kaksoistähtien komponentteja tietyssä
kehitysvaiheessa. Alkuperäinen tähti on menettänyt ulommaiset kerroksensa
naapuritähdelle ja jäljelle on jäänyt pääasiassa
heliumista koostunut ydin. Tähti räjähtää lopulta supernovana. |
| Ylikulku |
Ylikulku tarkoittaa sitä, että Merkurius tai Venus kulkee Auringon
ja Maan välistä siten, että planeetta näkyy mustana täplänä Auringon
kiekkoa vasten. |
| Yläkonjunktio |
Tilannetta, jossa sisäplaneetta (Merkurius tai Venus) on Auringon takana
Maasta katsottuna, kutsutaan yläkonjunktioksi. |
| Zeniitti |
Suoraan havaitsijan yläpuolella olevaa taivaanpistettä kutsutaan
zeniitiksi. |
| ZHR |
(Zenithal Hourly Rate) on meteoriparville annettu aktiivisuutta kuvaava luku,
joka kertoo, kuinka monta meteoria havaitsija voi nähdä hyvissä
olosuhteissa tunnin aikana parven radiantin ollessa zeniitissä. |
