Avoimet tähtijoukot ja assosiaatiot

Tähdet eivät ole jakautuneet taivaalle tasaisesti, vaan monin paikoin on paljain silminkin erotettavissa useita tähtirykelmiä, joiden jäsenet tarkemmin tutkittaessa osoittautuvat todella samaan joukkoon kuuluviksi. Näitä tähtirykelmiä kutsutaan avoimiksi tähtijoukoiksi (tai avonaisiksi tähtijoukoiksi). Avoimia tähtijoukkoja kutsutaan myös galaktisiksi tähtijoukoiksi, koska ne sijoittuvat Linnunradan kierteishaaroihin ja muihin sisäosiin.

Yllä Seulaset eli Plejadit kuvattuna Canon 10D digijärkkärillä ja 300 mm objektiivilla 4x3 sek. valotuksella.

Avoimet tähtijoukot ovat muutaman kymmenen tai sadan tähden muodostamia yhteenkasautumia. Ne näkyvät taivaalla tähtitiheyden kasvamisena. Yleensä joukkojen näennäinen koko taivaalla on 1'-100'. Avoimiin joukkoihin kuuluu 10-1000 tähteä.

Samaan tähtijoukkoon kuuluvat tähdet ovat syntyneet samasta avaruuden pöly- ja kaasupilvestä suunnilleen samaan aikaan, ja ovat useimmiten matkalla kukin omaan suuntaansa. Yhteisen alkuperän ansiosta tähtijoukkoja tutkimalla voidaan tarkastella tähtien kehitystä yleisemminkin. Avoimissa tähtijoukoissa syntyy uusia tähtiä ja joskus avointen tähtijoukkojen yhteydestä tavataan hohtavaa kaasua.

Koska avoimissa tähtijoukoissa on suhteellisen vähän tähtiä, ne yleensä hajaantuvat ennenpitkää sisäisten ja ulkoisten gravitaatiohäiriöiden ja Linnunradan rotaation vaikutuksesta.

Avoimissa tähtijoukoissa on melko usein muita massiivisempi keskustähti. Se voi näkyä kaukoputkella kirkkaana sinisenä tai joskus punaisena tähtenä. Usein avoimissa tähtijoukoissa voi olla keskellä tähdistä tyhjä alue. Tähdet voivat myös muodostaa erilaisia kuvioita ja ryhmiä. Joukossa voi näkyä glowta eli tähtihehkua, joka aiheutuu joko himmeistä erottumattomista tähdistä tai sitten oikeasta sumusta.

Monet paljain silmin utuläiskinä taivaalla näkyvät kohteet paljastuvat kiikarilla tai kaukoputkella katsottaessa tähtijoukoiksi, tällaisia ovat Kravun Praesepe ja Perseuksen kaksoistähtijoukko Misam.

Tunnetuimpia avoimia tähtijoukkoja ovat mm. Härän tähdistössä sijaitsevat Seulaset (jotka muistuttavat pienoiskoossa olevaa Otavaa) ja tähdistön päätähden Aldebaranin ympärille keskittyneet Hyadit. Myös Bereniken hiusten tähtikuvio on lähes kokonaan avoin tähtijoukko.

Avoimien joukkojen luokittelu

Avoimien tähtijoukkojen tyyppinä käytetään Trumplerin kehittämää järjestelmää, jossa ilmaistaan kahdella lukuarvolla ja yhdellä kirjaimella tähtien määrä, keskittymisaste ja erot tähtien kirkkauksissa. Lisäksi siihen voi liittää kirjaimen n, kuvaamaan joukkoon liittyvää sumua. Merkintä muodostetaan seuraavasti:

Näin esimerkiksi Seulaset (M45) on I 3 r n eli tähdet ovat melko irrallaan, joskin selvää keskittymistä keskustaan on havaittavissa, tähtien kirkkauserot ovat suuret, joukossa on yli 100 tähteä ja lisäksi näkyvissä on sumumaista ainetta.

Assosiaatiot

Taivaalla erottuu laajoille alueille jakautuneita nuorten tähtien ryhmiä, joita on yleensä vaikea hahmottaa pelkän ulkonäön perusteella fyysisesti yhteenkuuluvien tähtien joukoiksi, koska tähdet (joita voi olla vain muutama kymmenen) ovat hajallaan taivaalla. Näitä ryhmiä kutsutaan assosiaatioiksi, ja tällaisia on esimerkiksi tähden Zeta Persei ympärillä. Myös Orionin alueella on useita assosiaatioita.

Assosiaatiot ovat siis hyvin nuorten tähtien ryhmiä. Ne tunnistetaan yleensä sisältämiensä absoluuttisesti kirkkaiden pääsarjatähtien tai T Tauri -tähtien avulla. Assosiaatioiden tyypin mukaan puhutaankin OB- tai T Tauri -assosiaatioista. Massiiviset O-spektriluokan tähdet eivät viivy pääsarjassa muutamaa miljoona vuotta kauempaa ja ovat siksi pakostakin nuoria. T Tauri -tähdet ovat vieläkin nuorempia sillä ne ovat vasta asettumassa pääsarjaan.

Assosiaatiot hajaantuvat nopeasti. Niissä on niin vähän tähtiä, että gravitaatio ei pysty pitämään ryhmiä kasassa pitkiä aikoja. Assosiaatioiden ympärillä esiintyy tavallisesti myös tähtienvälista ainetta (pöly- ja kaasusumuja).

Taivaankappaleet