Taivaankappaleet

Aurinkokunta

Aurinkokunnassa on kahdeksan planeettaa, jotka jaetaan kahteen ryhmään: maankaltaisiin ja jättiläisplaneettoihin (Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni IAU päätti 24.8.2006, että Pluto ei ole planeetta, vaan ns. kääpiöplaneetta):

Planeettojen kiertoradat ovat Merkuriuksen ja Pluton ratoja lukuunottamatta melkein ympyrän muotoisia ja niiden 'polttopisteessä' on Aurinko. Planeettojen radat ovat lähes samassa tasossa, jota kutsutaan ekliptikaksi. Ekliptikan ja Auringon ekvaattoritason välinen kulma on seitsemän astetta. Pluton kiertorata poikkeaa eniten ekliptikan tasosta: se on kallellaan 17 astetta. Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa vastapäivään ja ne pyörivät myös akselinsa ympäri vastapäivään: poikkeuksen muodostavat Venus ja Uranus.

Aurinkoa lähimmän planeetan (Merkuriuksen) keskietäisyys Auringosta on 0.39 astronomista yksikköä (AU) ja kauimmaisen (Pluton) 39.8 AU. 1 astronominen yksikkö (1AU) vastaa Auringon ja Maan välistä keskietäisyyttä eli noin 150 miljoonaa kilometriä.

Sivuilla olevaa aineistoa pyritään täydentämään ajan myötä, mutta nykyisilläkin tiedoilla pitäisi ainakin päästä alkuun. Mikäli esitelty aineisto ei riitä niin aurinkokuntaan liittyviä linkkejä löytyy aurinkokunta -linkeistä, joskin niiden takaa löytyvät sivut ovat miltei poikkeuksetta englanniksi.

Aurinkokunnan kuiden lukumäärä (päivitetty 9.7.2006)

Lähteinä käytetty mm. Ursan julkaisemia kirjoja (Tähtitieteen perusteet, Planeetat, Komeetat) sekä WWW-sivustoja: Planetary Society, The Nine Planets, Jet Propulsion Laboratory, NASA, The Pluto Home Page, David Jewitt's Comet Homepage, David Jewitt's Kuiper Belt page ym.

Syvä avaruus

Syvällä taivaalla eli englanniksi Deep Sky (tai lyhyemmin vain DS) tarkoitetaan yleensä havaintokohteita Aurinkokunnan ulkopuolella. Tällä sivustolla syvän taivaan määritelmää on ehkä osittain viety pidemmälle ja tietoa on tarjolla seuraavista kohteista:

• Avonaiset tähtijoukot
• Galaksit
• Hyperjättiläiset
• Kaksoistähdet
• Linnunrata
• Mustat aukot
• Muuttuvat tähdet
• Pallomaiset tähtijoukot
• Pimeät sumut
• Planetaariset sumut
• Supernovat
• Tähtienvälinen aine (tähtienvälinen kaasu ja pöly)
• Valaisevat sumut

Lisäksi useat näistä kohteista jakautuvat erilaisiin alaluokkiin, esim. galaksit voidaan jakaa kvasaareihin, galaksijoukkoihin ja -ryhmiin, radiogalakseihin jne.; valaisevat sumut emissio- ja heijastussumuihin.

Havaintokohteina Deep Sky -kohteet ovat eräitä mielenkiintoisimmista kohteista ja osin myös vaikeimmista. Helpoimmasta päästä lienevät avonaiset tähtijoukot ja kaksoistähdet, joita voi havaita jo paljain silmin. Vaikeimpia kohteita lienevät miljardien valovuosien etäisyydellä sijaitsevat kvasaarit (jotka näyttävät tähtimäisiltä) ja pimeät sumut, joita voi usein olla vaikea erottaa taustataivaasta.

Kuten edellä tuli jo mainittua, Deep sky -kohteiden havaitsemisen voi aloittaa ilman apuvälineitäkin käyttäen pelkästään omia silmiään, sillä useat syvän taivaan kohteet näkyvät jo paljain silmin (esim. Andromedan galaksi, Orionin suuri kaasusumu, Seulasten ja Hyadien avoimet tähtijoukot Härässä jne).

Jonkin kokoiset kiikarit (yleensä 7x50) ovat kotitalouksissa lähes yhtä yleisiä kuin kännykät, joten siinä vaiheessa kun pelkät silmä eivät enää tunnu riittävän, ei vielä ole tarpeen sännätä tekemään kalliitta laiteinvestointeja. Kiikareillakin pärjää vallan mainiosti melko pitkälle, ja ne ovatkin useita laaja-alaisia (esim. Pohjois-Amerikka sumu) kohteita ajatellen huomattavasti parempi havaintoväline kuin teleskooppi.

Tähtikaukoputkissa ja -kiikareissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niiden arvo säilyy hankkimisen jälkeen toisin kuin esim. tietokoneiden kanssa, joten ne ovat siinä mielessä suorastaan erinomainen sijoituskohde.

Kaukoputkista, kiikareista, niiden hankinnasta ja hoidosta ym. voit lukea lisää tällä sivustolla sijaitsevasta Teleskooppi-FAQista.